Hienoa että Ylellä on rohkeutta tehdä tällaisia ohjelmia. Hienoa on varsinkin se, ettei Yle tai suomalaiset poliitikot ole lähteneet minkäänlaiseen painikointiin. Stubb on muistuttanut Ylen olevan vapaa media, vaikka slovakiasta on tullut painostusta ja oikeusuhkailuja. Vaikuttaa siltä, että syytetyt ovat ottaneet huolissaan Ylen julkaisemat tiedot.

Harmillista sen sijaan on ollut seurata Helsingin Sanomien uutisten keskusteluja. MOT-ohjelmaa on syytetty juttujen värittäjäksi, ja sen journalismin tasoa ala-arvoiseksi. Ongelma on vain se, ettei meistä kukaan tiedä, mitä on tapahtunut. MOT voi hyvinkin olla väärillä jäljillä, hakea keksittyä skandaalia tai muuten vain väärinkäsittänyt kaiken. Toisaalta jos noin suuria väitteitä on televisioon päästetty, täytyy niissä jotain perää olla. Antakaamme Ylen puolustaa ohjelmaansa. Päätetään sitten, mitä MOT-ohjelmasta sanomme.

Odotan kuitenkin innolla ensi viikkoa. Maanantaina alkaa Java-ohjelmoinnin kurssi, joka on erityisesti innostukseni lähde. Matematiikkaakin pitäisi alkaa opiskella. Saa nähdä miten se lähtee käyntiin, en matematiikassa koskaan erityisen lahjakas ole ollut. Kirjoituksissa tuli pitkästä matikasta C, mutta käsittääkseni yliopiston matematiikka on abstraktimpaa, joten saa nyt nähdä mitä käy.

Innostustani lisää tällä hetkellä melko tuore tieto siitä, ettei minun tarvitse opiskella ruotsia kuin kaksi opintopistettä. Se on paljon, mutta kenties sen voi kestää. Eräillä toisilla on suuremmat velvollisuudet ruotsia lukea, onneksi on siihen porukkaan en kuulu.

Yhteiskunnan kehityksen haukkuminen alkaa puolestaan väsyttää. Valtio-oppia en päässyt lukemaan, koska pääsykokeissa en menestynyt, joten minun täytyy ehkä tyytyä tähän parempipalkkaiseen, paremmin työllistävään mukavaan uravalintaan. Se on harmi se!

Joskus tuntuu siltä, että jotain pitäisi tehdä, mutta se ei ole enää niin helppoa. Vapaa lehdistöhän suomessa on, harmi vain että se on myös ennakkosensuurin alaista. Lapsipornoa tässä maassa riittää, mutta ei hallitukseen kohdistuvaa kritiikkiä. Voisihan omaa kritiikkiään lehteen saada, mutta se tietäisi rasismisyytettä ja mahdollista kuolemaa.

Rannalla istuu vanhuksia, joita lakien mukaan pitäisi kutsua ikäihmisiksi. Heillä ei ole paikkaa minne mennä. Ulkoistaminen johti siihen, että monet varakkaammat ostivat ja ostavat edelleen itselleen paremmat oltavat elämänsä viimeisiksi vuosiksi. No, samalla kunnallisen puolen kustantamiin paikkoihin jäävät huomasivat olojensa heikkenevän, lopulta koko hoidon loppuvan. Ei siihen paljoa edes tarvittu, ketään ei lopulta kiinnostanut vanhusten ongelmat. Sekin oli virhe, lopulta myös koko terveydenhuolto ja koulutuspalvelut kokivat saman kohtalon.

20-lukumainen kaupunkikuva on hirveä. Kaupunkien laitamilla olevat slummit ja kolmemetristen aitojen takana olevat miljoonatalot antavat karun kontrastin. Ongelmaa ei tietenkään ole, monet kansanedustajat taitavat oikeasti uskoa siihen tai ovat vain kylmäsydämisiä. Aidattu maailma vie kosketuksen oikeaan maailmaan. Harva tietää, mitä aidan toisella puolella tapahtuu.

Julkinen valta ei enää tunnu julkiselta vaan yksityiseltä. Pysäköinninvalvonta, poliisivaltuudet ja kotitarkastukset ovat nyt yksityisten yritysten oikeuksia. Näitä oikeuksiaan yrityksen käyttävät myös työntekijöihinsä päivittäin. Vapaa-ehtoistahan se virallisesti on, mutta kieltäytyminen on laitonta. Tätäkään kukaan ei uskalla ihmetellä ääneen.

Talous sentään kasvaa. Harva siitä silti hyötyy, talouskasvun eteen tehdyistä uhrauksistahan tämä nykykehityskin lähti. Monet yrittävät paeta Suomesta itään, demokraattisiin hyvinvointivaltioihin. Kiina ja Etelä-Venäjän tasavalta ovat ilmoittaneet tukevansa Suomen ja muiden länsimaiden demokraattisia pyrkimyksiä. Suomen hallitus vain on kieltänyt demokratiakeskustelun. Monen on vaikea unohtaa miten kaksi oikeasta tasa-arvosta puhunutta teloitettiin aiemmin, harmi vain että moni ei tiedä siitä.

Kunhan en sitä ääneen sano, voin myöntää totuuden: Suomi on totalitaarinen diktatuuri. Talouskasvun ylivalta, moralismi ja globaali maailma sitä aiheuttivat, mutta me sen mahdollistimme.

Piraattipuolueen tunnus.

Piraattipuolueen puolueohjelma on käsittääkseni kohtuu keskeneräinen, sillä puolueen perustamiskokousta ei ole vielä pidetty, saati sitten saatu vielä 5 000 kannattajakorttia. Siitä huolimatta puolue on herättänyt liikehdintää ja on täysin mahdollista, että Piraattipuolue saa herätettyä uusia ihmisiä sovinnaiseen vaikuttamiseen. Puolueohjelma ainakin lupaa hyvää: siinä otetaan huomioon tämän päivän kysymyksiä ennen kaikkea heikomman kannalta. Puolueohjelma vaikuttaisi jakautuvan viiteen osaan.

1. Muutoin kuin ansiotarkoituksessa tapahtuvan kopioinnin ja käytön täydellinen vapautus.
2. Ansiotarkoituksessa tapahtuvan kopioinnin ja käytön tekijänoikeussuojan rajoittaminen viiteen vuoteen.
3. Sähköisten oikeudenhallintajärjestelmien kielto.
4. Jyrkkä ei ohjelmisto- ja lääkepatenteille.
5. Kansalaisten yksityisyyden turvaaminen.

En tiedä, onko ohjelma tällä hetkellä täydellinen. Tekijänoikeuksien rajoittaminen saattaa johtaa taiteen tekemisen vähenemiseen tai sitten ei, ken tietää. En myöskään ole varma, onko järkevää kieltää sähköisiä oikeudenhallintajärjestelmiä eli vaikkapa dvd-levyissä olevia suojauksia. Tärkeintä lienee se, että suojauksien purku ja purkamisesta keskustelu olisivat täysin sallittua. Patenttiasiaa en tarkemmin tunne, mutta vitoskohta kuulostaa parhaalle. Piraattipuolue ymmärtää sen, että valvontayhteiskunta ei ole ratkaisu edes terrorismiin. Totalitaariseksi muuttuva yhteiskunta ei palvele ketään, paitsi sitä yhtä.

Toki luulen, että nykyaikana puolueen on syytä olla jotain mieltä vasemmisto-oikeisto-ristiriidasta. Minä en ainakaan ole huomannut piraattipuolueen vielä ottavan merkittävää kantaa tähän asiaan, foorumilla toki on jonkinlaista keskustelua ollut. Yksi mahdollisuus olisi kenties se, että puolue antaisi edustajilleen täysin vapaan mandaatin kyseisessä ristiriitaulottuvuudessa eikä vaivaisi sillä päätään.

Toivon kaikkea hyvää Piraattipuolueelle. Kenties itsekin olen osana puolueen toimintaa jatkossa. Katsotaan kuitenkin, miten käy.

En vastusta talouskasvua, mutta en pidä nykymenosta. On sinänsä hienoa, että Suomi kehittyy ja tänne Jyväskyläänkin rakennetaan vauhdilla uutta. Tällaisina lämpiminä kevätpäivinä on mukava Jyväsjärven rannalta katsella keltaisia nostureita ja uusia rakennuksia. Tänään päätin ottaa tuollaisen minipanoramaamakuvan, siis sellaisen jossa monta kuvaa on yhdistetty yhdeksi. Ottamassani kuvassa näkyy tosin alle 180 asteen alue, mutta näkymä onkin suoraan Jyväskylän keskustaan.

Yksityisen pysäköinninvalvonnan ehtokyltti.

Sen sijaan itseäni enemmän huolestuttava linja yhteiskunnassamme on löysyys. Sitä kuvastaa yksityinen pysäköinninvalvonta. Kun jotain oikein kuvasti haluaa, sen myös saa. Näin ei oikeassa elämässä taida olla, mutta yksityisessä pysäköinninvalvonnassa kylläkin. Kun kovasti vaatii ja meuhkaa, asia menee läpi. Sitä se politiikka on, Tukholma-syndroomaa.

Yksityinen pysäköinninvalvonta on niin eriskummallisen outoa, että on vaikea edes aloittaa sen kritisoimista. Vantaan käräjäoikeus totesi viime joulukuussa, että yksityinen pysäköinninvalvonta on laitonta, sillä pysäköinninvalvonta kuuluu vain poliisille ja kunnalliselle pysäköinninvalvojalle. Käräjäoikeuden päätöksen voi lukea täältä. Outoa päätöksessä on sen sijaan seuraava huomautus: “Kanteessa tarkoitettu yksityisoikeudellinen sopimus valvontamaksun suorittamisesta maksun asettajan ja ajoneuvon kuljettajan välillä voi sinänsä syntyä tosiasiallisin toimin eli ajoneuvon pysäköimisellä.” Tämän perusteellahan pelkkä kyltti, jossa mainitaan että tekemällä jotain sitoutuu johonkin, on mahdollinen.

Yksityistä pysäköinninvalvontaa on helppo vastustaa myös sen takia, että se tuottaa voittoa omistajilleen. Nekin rahat ovat pois yhteiskunnalta. Olisiko syytä siis tehostaa kunnallista pysäköinninvalvontaa? Toki on mahdollista, että kunnallinen on kykenemätön tekemään yhtä hyvää tulosta kuin yksityinen valvonta, mutta silloin on kysyttävä mistä se johtuu. Syy on tuskin kunnallisen puolen laiskuus vaan jokin aivan muu.

Oikeusministeriökin otti asiaan kantaa. Hesarin jutussa oikeusministeriöstä kerrotaan, ettei yksityisen pysäköinninvalvonnan kieltäminen ole mielessä, sillä se on jo levinnyt. Mielenkiintoista sinänsä, onko ylinopeuden ajokin täysin ok. Oikeus ja kohtuus -blogi puolestaan sai oikeusministeriöstä vastauksen, jossa sanottiin yksityisen alueen omistusoikeuden antavan perusteen yksityiselle pysäköinninvalvonnalle. Tässä kohtaa voisi yhtyä Oikeus ja kohtuus -blogin kirjoittajan ajatukseen siitä, että näin asia ei ole. Vai voiko omalla alueellaan kuka tahansa alkaa leikkiä poliisia?

On äärimmäisen ärsyttävää seurata nykykehitystä. Kanervan asialliset tekstiviestit kiinnostavat enemmän kuin julkisen vallan siirto yksityisille yrityksille. Mitä vielä onkaan edessä?

Kanerva ei ole tehnyt paljoakaan väärin. Jokainen meistä on tehnyt jotain väärin, myös Kanerva. Tekstiviestien lähettely ei kuitenkaan ole rikollista, ihmisillä on oikeus ilmaista itseään. Miksi siis erotetaan pätevä ministeri melko laimeiden tekstiviestien takia? Ihmisillä, ministerit mukaan lukien, täytyy olla oikeus lähettää tekstiviestejä ja kertoa vaikka minkälaisia “rivoja” juttuja. Suomen Amerikan-matkan päätepiste lähestyy…

Hauskaa on myös pornovastaisuus. MTV3:n uutiset kertoo, että pornon katselu laitetaan pannaan Ahvenanmaalla: “Ahvenanmaalaiset virkamiehet eivät jatkossa voi katsoa pornoa työmatkoillaan. Maakuntahallinnon uuden matkustuspolitiikan mukaan työmatkoilla Ahvenanmaan ulkopuolella saa yöpyä vain hotelleissa, joissa ei näy pornografisia televisiokanavia.” MTV3 taisi toisessa uutisessaan mainita, että myös eduskunnassa samantapaisia ajatuksia olisi liikkeellä. Ymmärrän ettei yhteiskunnan tarvitse maksaa kenellekään pornoa, jos niin halutaan, mutta pornon katselun estäminen on jo ylireagointia. Jokaisella pitää olla oikeus katsoa vapaa-ajallaan pornoa.

Talousasiat ovat aina mielenkiintoisia. Nyt 2000-luvun Suomessa varsinkin porvarihallituksen aikana uusliberalismi on vahvistunut. Veronalennukset, päivähoitomaksujen sekä sairaalamaksujen korotukset ja kaikenlaiset ylihienot projektit kertovat arvomaailman muutoksesta. Pelottavintahan tässä on se, että kahtiajakoa on kova. Suuryritysten nokkamiehet saavat valtavia, nopeasti suurenevia palkkoja. Osinkoja jaetaan sijoittajille valtavasti, mutta niiden verotus on kevyttä. Samaan aikaan inflaatio nopeutuu, heikkotuloisten tulot kasvavat hitaasti ja hyvin koulutettujakin on työttömänä. Osa tippuu kelkasta, osaa saa moottorikelkan. Jako kovenee. Mielenkiintoista, joskin vain omaa pohdiskeluani, on myös työpaikkojen kehitys. Kovapalkkaiset tehdastyöt vähenevät samaan aikaan, kun matalapalkkaiset palvelutyöt lisääntyvät. Voikin miettiä, onko meillä kohta sitä keskiluokkaa enää ollenkaan. Yhdysvalloissahan keskiluokan asema ei ole ollut vuosiin enää paranemassa.

Ei siis hyvältä näytä. Suomi kulkee teitään kohti kaukaista paskaa. Toivon olevani väärässä ja vain ylireagoivani. Pahoin kuitenkin pelkään, että 80-luku on enää vain kaunis muisto, vaikka siitä mitään en muistakaan.

Viestini kaupoille on selvä: Jos kellot kilkattaa ja reppuni kiinnostaa, vaihdan kauppaa. Ymmärrän kauppojen hävikin olevan suuri, mutta toisaalta pahoitan mieleni turhista tarkastuksista ja hälytyksistä, sillä mitään en varasta. Kaupat, ratkaiskaa ongelmanne siistimmin!

Ps.Oikeus ja kohtuus -blogi tarjoaa kaikille ajattelemisen aihetta tästäkin aiheesta.

Onko sinulla tylsää? Pidätkö televisiosta? Onko asunnostasi hyvä näkymä etelä-länsi-taivaalle? Jos vastasit kyllä, sinulla saattaa olla mahdollisuus ottaa käyttöösi satelliittilautanen. Näin minä tein viime keväänä. Perusvaatimuksena on, että lautasen saa tukevasti kiinnitettyä johonkin siten, että se osoittaa etelän ja lännen välille melko matalalle.Valitettavasti Suomen korkeudella satelliittilautasen tulee osoittaa horisonttiin korkeintaan 21 asteen kulmassa. Tämä tarkoittaa sitä, että satelliitin osoittamassa suunnassa pitää olla jonkin verran avaraa tilaa. Puita, taloja, pensaita ei saa olla edessä, sillä ne voivat estää signaalin saannin. Itselläni kävi tuuri ja paikka löytyi helposti takapihalta.

Kun olin varmistunut paikasta, tilasin tarvittavat välineet Satmanista yhtenä pakettina. Hintaa paketilla oli tuolloin 90 euroa ja postikuluja Matkahuollon kautta tuli 20 euroa. Muistaakseni sain tilaamani paketin tilausta seuranneena päivänä, joten ainakin Satmanin toiminta oli ripeää. Valitettavasti kyseinen kauppa on tällä hetkellä (13.2.08) tauolla.

Paketin tultua alkoi asennus. Tästä vaiheesta en paljoakaan muista, mutta ohjeiden mukaan kaikki sujui suhteellisen kivuttomasti. Mukaan valitsemastani digiboksista (Opticum 4000:sta) löytyi mm. Astra-satelliitin tiedot jo valmiina, joten testauksen aloittaminen oli helppoa. Halusin varmistaa, että valitsemastani paikasta lautanen todella saa signaalin, joten tökkäsin metalliputken syvälle maahan ja kiinnitin antennin siihen. Aikani heiluteltuani sain televisioon kuvan näkyviin, joten paikka oli oikea.

Olin valinnut paikaksi avoimen kohdan takapihaltani, joten minun täytyi kehitellä teline, johon lautasen (satelliittiantennin) saisi kiinnitettyä. Käytännössä valoin metalliputken sementtiin ja kaivoin sementtimöykyn maahan. Valitsin kuitenkin hieman turhan ohuen putken, minkä takia lautanen pääsee hieman heilumaan tuulessa. Se ei tietenkään ole hyvä asia, mutta toisaalta en ole huomannut mitään häiriöitä ohjelmassa tuulisellakaan kelillä.

Lautasantenni sivustapäin

Kun lautannen oli turvallisesti kiinni telineessä, aloin tehdä loppujärjestelyjä. Kaivoin lautasesta lähtevän antennijohdon maahan. Johdon suojaksi laitoin puutarhaletkua. En yhtään tiedä, onko tämä paras tapa tai edes toimiva tapa suojata antennijohto, mutta toivotaan sen toimivan. Lopuksi porasin reiän ikkunanpieleen ja vedin johdon sisälle. Seinää pitkin menevän antennijohdon suojasin metalliputkella.Keväällä jätin putket maalaamatta, mikä oli suuri virhe. Syksyyn mennessä putkiin oli muodostunut jo pintaruostetta ja jouduin ne silloin puhdistamaan ja maalaamaan. Kannattaa siis jo asennusvaiheessa hoitaa tällaiset asiat kuntoon. Muuten mitään ongelmia tähän mennessä ei ole tullut. Asennuksesta on nyt 10 kuukautta aikaa.

Tässä vaiheessa varmaan kiinnostaa, mitä hyötyä sain tästä asennusurakasta ja yli 100 euron maksuista. Suurin motivoija kohdallani oli se, että Astran kautta näkyy RTL, joka näyttää formulat suorana. Selostus on saksaksi, jota en ymmärrä yhtään, mutta se ei minua haitannut. RTL:n lisäksi sain näkyviin valtavan määrän muita kanavia, joista muutama oli englanninkielinen. Saksankielisiä on valtavasti, joten jos saksaa osaa hyvin, saa lautasen avulla valtavasti lisäsisältöä televisioonsa. Mitään kuukausimaksujahan näissä ilmaiskanavissa ei tietenkään ole. Lautasantennin asentaminen oli myös mukavaa.

Jos asia kiinnosta, kannattaa vierailla Masan satelliittisivuilla, jota itsekin käytin yhtenä tiedonlähteenäni.

Googlen avulla toki löytää sivuja, joiden kautta tarjotaan Akun tilausta “edullisesti”. Edullisinta on kuitenkin etsiä vain tarjoustunnusta, jonka syöttämällä saa tarjoustilaussivulta tarjouksen näkyviinsä. Tarjoustunnuksen taas löytää googlaamalla esimerkiksi hakusanaa “aku ankka tarnro=”. Yksi hakutuloksista on “http://www.dvdplaza.fi/forums/archive/index.php/t-51521.html”, josta löytyy useisiin lehtiin tarjoustunnuksia. Yksi kyseisellä foorumilla kerrotuista tarjouksista on Aku Ankan 12 kuukauden määräaikainen tilaus, jonka hinta on 58,10 euroa. Eroa alkuperäiseen on siis kymmentä senttiä vaille 30 euroa, ero on iso!

Lehtiä tilatessa kannattaa siis tarkkaan etsiä netistä parhaat tarjoukset, koska säästöä voi tulla runsaasti. Kannattaa myös ennen puhelinmyyjältä ostamista tarkistaa, löytyisikö haluttu lehti suoraan netin kautta halvemmalla.