Ylen MOT-ohjelmassa esitettiin tämän viikon maanantaina jakso, jossa väitettiin Patrian lahjoneen slovenialaisia. Lahjuksia olisivat saaneet slovenian pääministeri Janez Janša ja puolustusministeriössä työskentelvät. Nämä tiedot MOT-ohjelma väittää saaneensa tietoon ulkomailta kerätystä Patrian sisäisestä aineistosta. Dokumenttejä MOT ei julkaise lähteiden suojelemiseksi.

Hienoa että Ylellä on rohkeutta tehdä tällaisia ohjelmia. Hienoa on varsinkin se, ettei Yle tai suomalaiset poliitikot ole lähteneet minkäänlaiseen painikointiin. Stubb on muistuttanut Ylen olevan vapaa media, vaikka slovakiasta on tullut painostusta ja oikeusuhkailuja. Vaikuttaa siltä, että syytetyt ovat ottaneet huolissaan Ylen julkaisemat tiedot.

Harmillista sen sijaan on ollut seurata Helsingin Sanomien uutisten keskusteluja. MOT-ohjelmaa on syytetty juttujen värittäjäksi, ja sen journalismin tasoa ala-arvoiseksi. Ongelma on vain se, ettei meistä kukaan tiedä, mitä on tapahtunut. MOT voi hyvinkin olla väärillä jäljillä, hakea keksittyä skandaalia tai muuten vain väärinkäsittänyt kaiken. Toisaalta jos noin suuria väitteitä on televisioon päästetty, täytyy niissä jotain perää olla. Antakaamme Ylen puolustaa ohjelmaansa. Päätetään sitten, mitä MOT-ohjelmasta sanomme.

Viimeisimmästä kirjoituksesta on jo aikaa, koska mitään järkevää sanottavaa minulla ei ole ollut aikoihin. Kesällä olin toissä ja niin edelleen, nyt alkoi tietotekniikka Jyväskylän yliopistossa informaatioteknologian tiedekunnassa. Siinäpä viimeisimmän kirjoituksen jälkeen tapahtuneet.

Odotan kuitenkin innolla ensi viikkoa. Maanantaina alkaa Java-ohjelmoinnin kurssi, joka on erityisesti innostukseni lähde. Matematiikkaakin pitäisi alkaa opiskella. Saa nähdä miten se lähtee käyntiin, en matematiikassa koskaan erityisen lahjakas ole ollut. Kirjoituksissa tuli pitkästä matikasta C, mutta käsittääkseni yliopiston matematiikka on abstraktimpaa, joten saa nyt nähdä mitä käy.

Innostustani lisää tällä hetkellä melko tuore tieto siitä, ettei minun tarvitse opiskella ruotsia kuin kaksi opintopistettä. Se on paljon, mutta kenties sen voi kestää. Eräillä toisilla on suuremmat velvollisuudet ruotsia lukea, onneksi on siihen porukkaan en kuulu.

Yhteiskunnan kehityksen haukkuminen alkaa puolestaan väsyttää. Valtio-oppia en päässyt lukemaan, koska pääsykokeissa en menestynyt, joten minun täytyy ehkä tyytyä tähän parempipalkkaiseen, paremmin työllistävään mukavaan uravalintaan. Se on harmi se!