Kävelen Jyväsjärven rannalla, helteinen kesäpäivä tuntuu nautittavalta. Vapusta asti kestänyt epävakaa sää on vihdoin poissa. Samoin on monta sataa suomalaista, joilla ei ollut mahdollisuutta huolehtia itsestään. Enää se ei puistata, kehitys tuntuu niin selvältä. Vaikka vastavalittu sinipunahallitus onkin asettanut tavoitteekseen “yleisen turvallisuuden” vaalimisen lisäksi sosiaaliturvan parantamisen, harva odottaa parempaa. Keskiluokkaa ei ole, elintasoerot ovat valtavia. Nopeaahan tuo kehitys oli, progressio hävisi, siitä se alkoi.

Joskus tuntuu siltä, että jotain pitäisi tehdä, mutta se ei ole enää niin helppoa. Vapaa lehdistöhän suomessa on, harmi vain että se on myös ennakkosensuurin alaista. Lapsipornoa tässä maassa riittää, mutta ei hallitukseen kohdistuvaa kritiikkiä. Voisihan omaa kritiikkiään lehteen saada, mutta se tietäisi rasismisyytettä ja mahdollista kuolemaa.

Rannalla istuu vanhuksia, joita lakien mukaan pitäisi kutsua ikäihmisiksi. Heillä ei ole paikkaa minne mennä. Ulkoistaminen johti siihen, että monet varakkaammat ostivat ja ostavat edelleen itselleen paremmat oltavat elämänsä viimeisiksi vuosiksi. No, samalla kunnallisen puolen kustantamiin paikkoihin jäävät huomasivat olojensa heikkenevän, lopulta koko hoidon loppuvan. Ei siihen paljoa edes tarvittu, ketään ei lopulta kiinnostanut vanhusten ongelmat. Sekin oli virhe, lopulta myös koko terveydenhuolto ja koulutuspalvelut kokivat saman kohtalon.

20-lukumainen kaupunkikuva on hirveä. Kaupunkien laitamilla olevat slummit ja kolmemetristen aitojen takana olevat miljoonatalot antavat karun kontrastin. Ongelmaa ei tietenkään ole, monet kansanedustajat taitavat oikeasti uskoa siihen tai ovat vain kylmäsydämisiä. Aidattu maailma vie kosketuksen oikeaan maailmaan. Harva tietää, mitä aidan toisella puolella tapahtuu.

Julkinen valta ei enää tunnu julkiselta vaan yksityiseltä. Pysäköinninvalvonta, poliisivaltuudet ja kotitarkastukset ovat nyt yksityisten yritysten oikeuksia. Näitä oikeuksiaan yrityksen käyttävät myös työntekijöihinsä päivittäin. Vapaa-ehtoistahan se virallisesti on, mutta kieltäytyminen on laitonta. Tätäkään kukaan ei uskalla ihmetellä ääneen.

Talous sentään kasvaa. Harva siitä silti hyötyy, talouskasvun eteen tehdyistä uhrauksistahan tämä nykykehityskin lähti. Monet yrittävät paeta Suomesta itään, demokraattisiin hyvinvointivaltioihin. Kiina ja Etelä-Venäjän tasavalta ovat ilmoittaneet tukevansa Suomen ja muiden länsimaiden demokraattisia pyrkimyksiä. Suomen hallitus vain on kieltänyt demokratiakeskustelun. Monen on vaikea unohtaa miten kaksi oikeasta tasa-arvosta puhunutta teloitettiin aiemmin, harmi vain että moni ei tiedä siitä.

Kunhan en sitä ääneen sano, voin myöntää totuuden: Suomi on totalitaarinen diktatuuri. Talouskasvun ylivalta, moralismi ja globaali maailma sitä aiheuttivat, mutta me sen mahdollistimme.